Kipu on elimistömme hälytysjärjestelmä. Se on sekä todellinen että tunneperäinen kokemus. Kipukynnys, eli kyky tuntea ja kestää kipua, riippuu tilanteesta ja yksilöstä. Tutkimukset osoittavat, että psyykkisellä tilalla on suuri merkitys kivun kokemisessa. Ihmiset ovat esimerkiksi kertoneet pistoksen sattuneen vähemmän, kun he eivät nähneet neulan pistoa verrattuna piston näkemiseen. Jos loukkaannumme urheilussa tai muun mukavan asian parissa, emme todennäköisesti tunne kipua sillä hetkellä, vaikka vamma olisi vakavakin. Olemme kaikki kuulleet jalkapalloilijasta, joka potkaisi maalin nyrjähtäneellä nilkalla tai balettitanssijasta, joka vei esityksen loppuun nilkka vahingoittuneena. Kumpikin tunsi kipua vasta myöhemmin.
Elimistömme soluissa on kipureseptoreja, jotka ärsytettyinä lähettävät aivoille ”kivuntuotantoon” kehottavia signaaleja. Epämiellyttävänä kokemuksena kipu on elimistömme tapa kertoa vakuuttavasti, että asiaan on kiinnitettävä huomiota. Kipu syntyy monenlaisista ärsykkeistä: fyysisistä, kemiallisista ja lämpöön liittyvistä. Kun kudosta yhtäkkiä ärsytetään, se tuottaa paikallisesti tulehdusta aiheuttavia prostaglandiineja. Tämä johtaa lämpötilan nousuun, turpoamiseen ja herkistymiseen ärsytetyllä alueella. Aspirin® estää prostaglandiinien tuotantoa, vähentää tulehdusta ja lievittää kipua. Se on erittäin tehokas kipulääke.
